keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

PÄÄSIÄISTÄ!

Pääsiäinen pääsee melkein aina yllättämään, se tulee vähän niin kuin puun takaa ja humps-sitten se on ohi. Silti täytyy vetää ne suloiset posliinipuput ja tiput ja kanat ja mitä kaikkia niitä onkaan esille jo palmusunnuntaina, että ehtii nauttia niistä edes viikon ajan!

Eikö ole söpöjä nämä Goebelin posliinipuput???
Osa on lahjoja saksalaisilta ystäviltä, osa itse hankittuja.

Suklaamunia ja höpöjä suklaapupuja


Tipuja ja pupu telkkarin päällä

Penskana munien maalaus oli aina kohokohta. Suklaamunien suklaasta en ole ikinä tykännyt, ne ovat olleet aina lähinnä koristeita. Mä muistan miten mun kaverit ihmetteli kakarana, kun mä en syönyt niitä munia koskaan. Muutenkin mulla saattoi olla suklaalevy "syönnin alla" viikkoja... ja karkit samaten. Mä en ole ollut koskaan mikään karkinhimoinen, mutta se taas voi johtua siitä, että sain kakarana syödä niin paljon karkkia kuin halusin - tai siis olisin saanut, jos olisi maistunut! Meillä ei mitään karkkipäiviä tunnettu. Ja limsaa sain juoda niin paljon kuin huvitti. No, sitä on kyllä tullutkin kitattua litratolkulla. Cocis Zeroa menee edelleen purkki päivässä, se on mun iltakalja... Mutta siis siihen pääsiäiseen takaisin.
Vanha pääsiäisjuliste: iloisia noitia ja vallatonta menoa!

Meillä on koristelut olleet aina pääosassa. En muista oikeastaan, että olisi ikinä tehty erityisiä perinteisiä pääsiäisruokia. Lammasta kun meillä ei kukaan suostu syömään vieläkään ja pasha on outo eväs meikäläisille. Mämmiä äiti ja isä kyllä syö, mutta mä en sitä suuhuni laita. Kun olin kersa, sitä pakattiin kamat rekeen ja lähdettiin moottorikelkoilla tunturiin pääsiäiseksi. Yövyttiin autiotuvissa (joita ei enää sillä tavalla ole kairoissa) ja retkeiltiin pyhät. Niissä tuvissa ei ihmeempiä gourmet-safkoja kaminalla tehty kynttilöiden valossa! Ei muuten ollut merkittyjä kelkkareittejä eikä navigaattoreita tai GPS:iä apuna! Muutama kerta eksyttiin lumituiskussa ja yövyttiin laavussa rakovalkealla kunnes päivänvalossa löytyi sitten kämppä, jota haettiin. Olipa se aikaa sekin...
Ehkäpä teen tänä pääsiäisenä täytettyjä munia ja jotain erityistä ruokaa kanasta - kotona.

Pirtsakka pupu ikkunatarra:
nämä ovat ikuisia, voi käyttää aina
uudelleen ja uudelleen.

Kyllä mä tiedostan pääsiäisen uskonnollisen merkityksen, ihan niin kuin joulunkin,  mutta ne ovat sen verran henkilökohtaisia asioita, että eipä niistä sen enempää.

Mukavaa, ihanaa ja koristeellista pääsiäistä!